JoulunSiedätysHoito jatkuu

Edelleen yritän päästä eroon tästä nykyisin minua vaivaavasta jouluvastahakoisuudesta ja jouluahdistuksesta.
Vähitellen lisäillyt joulua kotiin.
Kävin ostamassa päivällä uuden vadin ja sain taas kaupungilla sodan aikaiseksi.

Joku yritti kiilata autoni kylkeen (tosin vilkku päällä) viereiseltä kaistalta, vaikka takaani ei enää autoja tullutkaan.. olisi ihan hyvin voinut odottaa ja siirtyä sinne..
En tietenkään ruvennyt liukkaalla jarruttelemaan.
Sen seurauksena sain kyseisen auton kiinni takapuskuriini roikkumaan.
Tein hätäratkaisun ja löin vilkun päälle ja käännyin vasemmalle
( enpäs tässä paniikissa, kun toinen huohottaa niskaan, huomannut kääntyminen oli kielletty kaupan pihalle siitä suunnasta)
Sain hirvittävät äänitorven painelut.. johon vastasin tottakai samalla mitalla.
Ja kun olin parkissa kaupan pihalla hyökkäsi tuo samainen kuski ikkunani taakse..
Tuli kuuleman katsomaan mikä törttö täällä ajelee.. ja alkoi solvaamisensa...
Poistui lopulta paikaalta kun lopuksi totesi, että mun pää on tutkittu, mitenkäs on sinun laitasi...Kun oli käynyt solvaamaan sitä ennen pääni sisältöä.
Totuushan on, ettei minulle kannata tulla raivoamaan, sillä valitettavasti tämä savolais-karjalainen sisuni kuohahtaa ja toiseksi kanssani jää....Se on niin monta kertaa nähty.

Harmittaa vain aina joka kerta nämä tapaukset. Kun ajadun niihin,
Tytär sanoo, ettei ymmärrä, miten saan tämän aina aikaiseksi..

Laiska sunnuntai

Eilinen ajo vei taas mehut.
Kahden tunnin ajomatka suuntaansa tuntuu aina seuraavana päivänä.
Tänään olen vain löysäilly.

Haaveillut pannukakuista. -...... En jaksanut paistaa....
Mennään sitten vanhalla kuvalla.... Ehkä huomenna.

Huivikaan ei kamalasti etene.
Olisihan tuo ihan kiva saada valmiiksikin.
Luulen, että tässä on nyt sellaista flunssan jälkikäymistilaa meneillään.
Sysky on vienyt hieman vedeottomaksi.
Kolme nuhaflunssaa peräkanaa.
Elokuussa kaksi viikkoa...Lokakuussa kolme viikkoa ja antibiootit.
Nyt marraskuussa neljä viikkoa ja antibiootit, joiden hakemista yritin viimeiseen asti välttää, mutta pakon edessä oli lopulta nöyrryttävä ja keräännytettävä taas tuota antibioottikuormaa elimistöön.
Tiedän, että menee kuukausia, enne kuin toivun taas niiden syömisestä.

Porvoossa

Lauantai meni tiukasti Porvoossa.
Takaisin kotiin mun yhden tauon periaatteella.
Kävin Karkkilan ABC:ltä nappaamassa loppuajomatkan kaveriksi
kahvin.

Minun haluni.

Hirtettynä

lohenpunaisten

raappahousujen lahkeisiin.

Kaulaan asti 

napitettuun 

flanelliyöpaitaan.

Sinä sivelet takamusta.

Raappahousun pintaa

karheilla

työmiehen käsillä.

Etäisesti tuoksut

vanhalle viinalle.

Etovasti tupakalle,

joka kellastaa sormesi

keltaisiksi.

Sykit vasten syliäni.

Kovana kuin

emäkallio

pirttimme alla.

Minä olen avoinna

sinun tulla.

Vaikka silmäni

huutavat muuta.

Halu joka katosi

kärsittyihin vuosiin.

Halu

joka peittyi

harha-askeliisi.

Minä

En sinua halua.

Mutta poiskaan

en tahdo antaa.

Vähitellen JouluAhdistuksen karkotusta

Tykkään syömisestä. En ruoanlaitosta. Tänään tein valkosipuliperuna-chili-broilervuokaa.
Tuli muuten hyvää.

JouluAhdistuksen karkotus jatkuu.
Ostin eilen Jyskistä muutaman uuden joulupallon. Niinkuin niitä ei ennestään olisi jo tarpeeksi.
Tosin olen sen verran saamton ja laiska, etten ole jaksanut lähteä tuonne varastoon kömpimään ja mylläämään vielä joulukoristeita.
Ylitsepääsemätöntä lähteä varastoon, joka on toisessa rapussa, kuudennessa keroksessa.
Taidan olla hieman hömelö?

KoiraPoika raukka oli pitkästä aikaa mahasairas.
Tänään tuo vallaton kuolaus onneks meni ohi melkoisen nopeasti kun ymmärsin antaa kerralla kaksi Antepsenia.

JouluAhdistus

Tätä en ymmärrä, miksi näin vanhempana minut valtaa aina marras-joulukuun vaihteessa ihan hirvittävä JouluAhdistus.
Olen aina ollu jouluihminen "henkeen ja vereen"... :O)
Hui kamala....Miksihän noin on tapana sanoa?
Viime vuosina joulu saa vain aikaan ensin ahdistusta.
Sitten jossain vaiheessa alkaa helpottamaan.
Yleensä silloin, kun saa kotia edes jonkin verran joulukuosiin.
Tänään raahasin olohuoneeseen kaksi isoa Jyskin tonttua.
Vielä ei helpota. 
En ole tyyttyväinen tonttujen asetteleluun, paikkaan...Kaipaavat jotain.....
Ehkä osasyyllinen on takan apilkistävä tv-taso. joka kovasti kaipaa valkoista maalia pintaansa.

Kiire on jotakin jokapäiväistä-
Tänään se aiheutti sen, että vaikka olin ruoan jo valmiiksi suunnitellut, en sitä ehtinyt valmistamaankaan.
Tein siis vain pikaisen salaati, jonka söin.
Ja nyt illalla vakiintunut rahka-marja annos.

Tervehtymistä

Tämä on ollut oikea tautisyksy.
En ole muutamaan vuoteen flunssaa potenut, niin nyt oli elokuussa, syyskuussa ja tämä tautiputki alkoi kolme viikkoa sitten.
Kaksi poskiontelotulehdusta tuohon könttään niin vastustuskyky taitaa olla mitä on.

Tänään uskaltauduin ensimmäiselle aavistuksen normaalimmalle lenkille. Kolme kilometriä, vaikkakin hitaalla vauhdilla koiran kanssa. 
Ei kamalasti uskalla, sillä olisi jo korkea aika päästä eroon näistä taudeista.

Mutta vaikka kestäsis muuten kunto..... Ei kestä jalka...
8 pvä pääsen nilkan kanssa onneksi magneettikuvaukseen...
Jalka ei vaan kestä lenkkeilyä, näemmä.